Omassa blogissa jo aiheesta kirjoitinkin. Tulin kotiin Lakeuksille muutamaksi päiväksi (kaksi yövuoroa vapaiden välissä) ilman tyttöjä. Kissat jäivät pohjoiseen vanhempieni luokse, sillä kahden päivän pyrähdys matkustamiseen varauksella suhtautuvalle Lealle on vähän ilkeää retuuttamista. Lähdin tiistaina ja palaan takaisin perjantaina. Maanantaina palataan sitten koko porukka takaisin.

Olen niin tottunut elämään kahden kissan kanssa, että nyt kun olen kotona Seinäjoella ilman tyttöjä kuulen olemattomia. Viime yönä kävin monta kertaa herällä kuulosteltuani kolinaa keittiöstä ja olohuoneesta. Ja kaupungilta tullessani automaattisesti olen valmiudessa ovella, ettei vain kumpikaan ehdi sujahtaa ohitseni rappuun. Varsin hämmentävää kun oven voisi aukaista vaikka selälleen ja kukaan ei karkaisi, lämpöä ei lasketa.

Imuroin tänään, se on niitä ei kivoja juttuja mutta sain hoidettua työn kunnialla loppuun. Imuroin jopa saunassa sillä tavallisesti sinne pakenevat tyttöset puuttuivat. Samoin kuin kosteat hiekanmurut kylppärin lattialla kun kävin suihkussa. Ja todellakin, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kävin ihan yksin suihkussa, tavallisesti ainakin toinen on kurkistelemassa kun hullumami kastelee itsensä.

Tuntuu ihan oudolta.