Maija Vilkkumaata lainatakseni. Kissanpentukesän jäljiltä monessa perheessä eletään vauhdikasta elämää pienen kissanpennun kanssa. Ihan kuin minkä tahansa pienen lapsen kanssa myös kissanpentujen kanssa rajojen määrittäminen on äärimmäisen tärkeää. Mikä on kotona sallittua ja mikä ei. Saako kissa olla kirjaimellisesti pöydällä, sängyssä, sohvalla? Mikä on sallittu paikka raapia kynsiä ja mitkä ovat kiellettyjä koriste-esineitä.

Kieltäminen pieneltä kissalta voi olla vaikeaa, onhan se söpöä kun touhussa oleva kissanpentu nousee housunpunttia ylös ja pudottaa samalla emännän housut nilkkoihin. Eri juttu on sitten, haluaako 5 kiloisen kissan juoksevan yhtä iloisesti samaa reittiä ylös.

Kuinka saada siis pieneen/itsepäiseen tai kumpaisenkiin päähän oppi siitä kuinka toimitaan? Miten toimit kun kissa tekee jotain kiellettyä. Mitkä asiat teillä on kiellettyjä?

Itse totesin, jo Lulun pentuaikana, että kissalle huutaminen on yhtä turhaa kuin tuuleen huutaminen. Koin tehokkaammaksi suihkepullon. Pian jo pelkästään suihkepullon näyttäminen sai silmät viiruun ja sikkaralle ja pahanteon unohtumaan. Pitkän aikaa kissat ihmettelivat mitä pahaa iso kumipuu on oikein tehnyt kun suihkuttelen sitä joka ilta. Nykyään tietävät jo, että vaikka otan suihkepullon käteeni ei se tarkoita että ne olisivat tehneet jotain pahaa. Suihkepullokoulutus ei tosin sovi näyttelyuraa luovalle kissalle.

Toinen vanhanaikainen, mutta toimiva konsti on harkittu huomion muualle vieminen. Eli keksin jotain "parempaa" tekemistä. Tätä testataan nykyään Lulun kanssa usein, sillä neiti on keksinyt, että ritiläpohjaisen sängyn alla on kivaa rapsutella patjaa. Uniseen emäntään tämä vaikuttaa verenpainetta kohottavasti ja uneliaisuutta hälventävästi.

Pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus kielloissa on tärkeää. Itse tunnustan joissakin asioissa lipsuneeni...

...Ja se näkyy.

847225.jpgKuka käskee ja komentaa?