Mie olen viime päivinä tehny antipiootti tapletin ottamistisesta soun. Vähän murinaa, kurinaa, kynsiä ja kuolaa. Kaikkia oikein tramaattista ja hurjan näköstä. Tämä päivä oli valitettava poikkeus.

Otettiin emännän kanssa rentouttavat päikkärit lähekkäin. Mie majoituin jalkoihin emännän vedellessä hirsiä tyytyväisenä, sen on pakko ko olhaan Lean kans pietty sitä niin lujila koko viikon. Noh, emäntä nous ylös ja mieki heräsin, mutta pötköttelin kaikessa rauhassa. Emännän herääminen kun ei ole aamu tuihmaankhaan mulle mikään  oikea herätyskäsky. Kaskottelen, venyttelen ja naukasen sille muutaman kerran osanottavan näkösesti. Samala virnistän ittekseni kun, minun ei tarvitte nousta...

Emäntä viikkaili filtiä minun viehreen ja  sitte soi puhelin ja se lörpötteli sielä hetken. Puhelun loputtua se viiikkas sitä filttiä uuestaan ja nappas minut sitte sen sisäle ihan tuosta vain. Kapaloi kun tahottoman vauvan. Olin vähän tyytymätön uuesta kääntheestä.

Järkytys tuli sitte, kun sain tapletin syväle kurkhuun ja suu laitettiin kiini ja silitettiin kaulasta. Prkl, se tapletti meni ihan vahingossa mahhaan saakka enkä ehtinyt, kuolaahmaan tai tekheen mithään muutakhaan.

Hävisin tämän erän, mutta makkeilen vielä eellisten päivien voitoila, ja vielä kaks taplettia on antamatta.. Minua ei yllätetä puskan takkaa kahesti.

1017279.jpg
Puskat on nynnyjä varten. Tosi mimmi oottaa aurinkoa keskelä huonetta vaikka olis taplettivaarassa.