Nyt on rauhoitusaine nukuttu kokonaan pois pikkupinkkinenusta. Olo on kuitenkin varsin unelias. Ilmeisesti kortisonipistoksen sivuvaikutuksena on myös uneliaisuus ja jossain määrin myös apaattisuus? Lea syö pienesti, lähinnä purkkiruokien kastikkeita, hyytelöitä tai ihan pikkuriikkisiä paloja. Vesikin maistuu joten ihan kuivaksi ei typykkä pääse. Pienen eväshetken jälkeen on tärkeästi naama ja tassu pesu ja muutamat nieleskelyt, mutta pian sen jälkeen onkin taas unien aika.

Virbackin perus- ja laihisraksua otin pienet koepussit mukaani perjantaina. Niitäkin on toipilas jo maistellut kun kokeilin, osaksi varmaankin ruokahalu on palaamassa osaksi sen vuoksi, että raksunappula oli varsin pienikokoinen ja sen vuoksi helpompi niellä. Myös Lulu rakastaa tätä uutuutta joten varmaan jossain vaiheessa otetaan raksua ruokavalioon pysyvämmin.

Purkkiruoan voimalla on kuitenkin pääosin menty eteenpäin. Päivittäinen tablettihetki on klo 15 ja voisin jo varmasti sanoa, että kuurin kanssa joutuu jossain vaiheessa taistelemaan. Annan tabletinpuolikkaan pienessä määrässä vettä joten ruiskulla lääkitessä pitää vain otta määrätietoinen ja nopea. Ja kestää Lean loukkaantuminen. Lulu antaa anteeksi tabletti-kurkkuun menetelmänkin ja vaatii vain enemmän hellyyttä jälkikäteen, Lea menee murjottamaan sängyn alle ja pari tuntia emäntä on kuin ilmaa pienen pantterin mielessä... Ja tämä on muuten vaikeaa kestää kun on niin huolissaan pienestä.

Lulu on taas kuin tulisilla hiilillä, kun virtapiirit uhkaavat purkautua yli. Olenkin saanut hellyyttä tiikerin mitalla. Äsken Lulu yritti myös saada Leaa innostumaan leikkiin, mutta ainakaan vielä Lea ei jaksanut aloittaa leikkiä. Tyttö ei kuitenkaan ole missään nimessä samanlainen apaattinen mörrikkä kuin perjantai-aamuna ennen lääkärille menemistä.

Uskoisin, että parempaan päin ollaan menossa. Tämä toipilasaika on vain piinallista jokaiselle osapuolelle, niin Lealle joka on se kaikista kipein, Lululle joka on osittain kipeä ja Emännälle joka on huolesta sairas. Hyvistä merkeistä huolimatta kyseessä on kuitenkin minun Lea ja Lulu.

921298.jpg